sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Vintage-tunnelmia ja ilmapommituksia

Aah, 1940-luku! Enpäs ollut sielläkään ennen käynyt, mutta ihan mielenkiintoiselta vaikutti. Vaikka olin sujauttanut päälleni EvilDressmakerin ruudullisen mekon ja kävelykengät, en juurikaan tuntenut oloani 40-lukulaiseksi, koska hiukseni olivat likaiset ja hätäisellä nutturalla ja olalla keikkui tavallinen olkalaukku. Tein lähtöpäätöksen hieman ex tempore, kun sunnuntai alkoi vaikuttaa muuten niin läpeensä tylsältä.

Pompimme hieman tunnelmasta toiseen Murmelin kanssa. Pääasiassa nautimme aurinkoisen kesäpäivän markkinatunnelmista, kiertelimme ja katselimme kojuja. Kummallakin taisi olla mielessään vaatekaapin täydentäminen, mutta valitettavasti emme löytäneet mitään sopivaa. Minun matkaani tarttui pari solmiota kravattikokoelmani jatkeeksi. Murmeli kummasteli, että minulla ylipäätään on kravattikokoelma. Totta kai on, olen kerännyt sitä jo vuosia!


Yksi hyppy veikin meidät juuri pahasti ilmapommitusten aikaan, ja suojauduimme muiden kanssa väestönsuojaan, kun läheistä tehdasta pommitettiin. Seisoimme pimeässä korvat höröllämme ja kuuntelimme kumahduksia, ryskettä ja särkyvän lasin räsähdyksiä, ilmahälytyksen ujellusta. Tunnelma väestönsuojaksi muutetussa maakellarissa oli jännittynyt: Kuinka pitkään pommitukset jatkuisivat? Olivatko kaikki tutut ehtineet turvaan? Miltä ulkona näyttäisi, kun viimein olisi turvallista poistua suojasta? Kukaan ei hiiskahtanutkaan. Sitten sireeni ulvahti ja tuli aivan hiljaista. Hetken päästä maakellarin oven avasi nuori mies armeijan harmaassa asepuvussa ja ilmoitti ilmavaaran olevan ohi ja että nyt oli turvallista poistua. Kävellessämme Murmelin kanssa hänen ohitseen ulos, hän napsautti asennon ja nosti kätensä lippaan. Vilkaisin häntä vähän hämilläni. Pihalla parveili lottia, ja olin jo liittymässä ilmavalvontalottiin, kun tajusin, ettei aikani todellakaan riittänyt. En minä lottanakaan olisi voinut estää kaikkia sodan kauheuksia.

Palasimme pikimmiten takaisin aurinkoisille markkinoille. Tanssit olivat juuri alkamassa, mutta olin typeryyksissäni pukenut kävelykengät, joilla tanssiminen olisi ollut raskasta ja kankeaa, ja kun oli kovin kuumakin, päätimme lähteä kotiin. Ehkä vielä joskus pääseen swing-tanssaamaankin! Seuraavalla kerralla paremmat kengät ja kevyempi mekko!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti